Sivut

keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Se tunne..

Se tunne kun suklaakakku on uunissa ja tajuat, että siitä puuttuu kokonaan voi.

Pientä harmitusta ilmassa

lauantai 25. tammikuuta 2014

Kuin lapsi taas

Vähän saa lapsettaa, eikös juu? Tällä kertaa se tarkoittaa parin nettipelin pelaamista. Ei sillä, etteivätkö aikuisetkin saisi niitä pelata, mutta itse en ole niitä pelannut "kunnolla" sitten ala asteen. Sosiaalisessa mediassa  a k a  Facebookissa on liuta erilaisia pelejä pelattavana. Kun joskus muinoin liityin kyseiseen palveluun, löysin pelin nimeltä CafeLand. Ammattini puolesta erittäinkin sopiva peli juuri minulle; kahvila, jossa voi valmistaa erilaisia ruokia, järjestää juhlia, sisustaa paikan miten haluaa.. Jäin siihen silloin joksikin aikaa koukkuun ( mikä onkin tällaisilla peleillä varmasti juuri se tarkoituskin). Jossakin vaiheessa peli alkoi tympiä, tietenkään rahaa ei tullut tarpeeksi siihen nähden kuinka paljon vietin aikaa puljussa päivittäin. Menin ja estin koko pelin ja unohdin sen samantien.

Mutta mutta.. kuinkas sitten kävikään. Veljeni perheineen on kova käyttämään myös naamakirjaa (=Facebook) ja sen pelejä. Pari päivää sitten seurailin sivusta, että mitä ne nyt oikein pelaavat. Pelin nimi oli Candy Crash Saga. Tarkoitus tehdä karkeilla erilaisia yhdistelmiä ja siten kerätä pisteitä. Pelissä pystyy edetä, noh, niin pitkälle kuin suinkin vain taidot riittävät. Ja pakkohan sitä oli itsekin kokeiltava. Kuitenkaan tällaiselta keltanokalta ei aivan heti peli sujunut, elämät loppuivat samantien ja niitä piti sitten pyytää ystäviltä tai kärsivällisesti vain odottaa jokin tietty aika.

Tähän mennessä kahvilassa kaikki hyvin ja karkkipelissäkin taidan olla tällä hetkellä sijalla 15. Jippii! Olisiko jo korkea aika mennä ulos tai vaikka jatkamaan sitä lipaston hiontaa? :'D

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Kylmää, pimeää ja pakkasta

Pakkasta tasan - 20 astetta. Varpaat ovat jäässä. Toppatakki ja pipo päällä vaikka istun sisätiloissa. Villasukat unohtuivat johonkin. Kylmille väreille ei näy loppua. Josko saunassa viimeistään sulaisi taas ihmiseksi.

Terveisin Vilukissa


Kuinkas paljon pakkasta teidän mittarinne  näyttävät?

Projekti nimeltä Lipasto

Eilen sain siis aloitettua projektia nimeltä lipasto. Kyseinen kaappi on ollut aitassa noin 20 vuotta, eikä kukaan ole siihen kajonnut. Pinnassa oli vanha vihreän sävy ja osa vetimistä oli laitettu nauloilla kiinni. Luulen, että joskus laatikot on saanut ihan lukkoonkin, koska sellainen ”lukkopesä” siitä löytyi. Sekin oli kyllä tungettu täyteen puuta, joten lukitseminen
ei enää onnistu. 


 Terävän raapan ja kuumailmapuhaltimen avulla otin vanhaa maalia pois. Sain kaikki paitsi yhden laatikon tehtyä. Alkoi siinä vaiheessa tuntumaan olkapäissä jonkin verran laatikko toi työtasoon sen verran lisäkorkeutta, että päätin siirtää tälle päivälle loput.



Tänään kävin K-Raudasta hakemassa upouuden hiomakoneen. Pitkän aikaa myyjän kanssa tuli jutusteltua erilaisista hiomakoneista, hyvistä ja huonoista puolista ja siitä mitä tarvitsisin tähän projektiin. Lopulta päädyin Makitan Tasohiomakoneeseen. Olihan se 20 € kalliimpi kuin se mitä olin ensin ajatellut, mutta luulen, että tämä kaveri kestää kyllä sen mitä pitää. Myyjä kehotti kiinnittämään huomiota tasoon. Eli siinä mitä olin ensin ajatellut oli muovinen taso, (joka oli jo aivan kupera) mutta tässä minkä päädyin ostamaan on ns. metallia/terästä/mitä nuo onkaan eli pysyy suorana. Eli alla olevassa kuvassa keltaisella viivattu kohta. 

Uih, siinä se miun uusi lelu nyt on :) Taidan samantien mennä ja testata, miten se hiominen tapahtuu tuliterällä koneella. Adios amigos!

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Markkinapäivä - failed

Niinhän siinä kävi kun pelättiin eli markkinat oli poikkeuksellisesti siirretty maanantaille. Juuri meidän tuuria :D Jottei reissu olisi ollut ihan tylsä, käytiin piipahtamassa paikallisella kirppiksellä. Mitään kivaa ei löytynyt, joten palattiin sitten lähtöpaikkaan kahville.

Piipahdin kotimatkalla veljen luona. Tai pikemminkin kävin aittavarkaissa. Olen jo jonkin aikaa ajatellut entisöidä yhden vanhan lipaston, joka on ollut varastossa ainakin 20 vuotta. Irroitin ja tyhjensin kaikki laatikot ja pakkasin ne mukaan. Lipaston runko oli liian leveä autoon, joten se saa jäädä ensi kertaan. Lipastossa on yhteensä viisi laatikkoa, alhaalla kolme leveää ja ylimmäisenä kaksi pienempää. Yritän ensi viikolla käydä hakemassa vähän tykötarpeita hiontaa varten. Ainakin eri karheita ( karhuisia, karheisia ?) hiomapapereita tarvitsee. Jonkinlaisia raappoja pitäisi olla jo itsellä.

Ensi viikon alussa on mahdollisesti muita kiireitä, mutta jos viimeistään loppuviikosta ehtisin urakkaa aloitella. Yritän laittaa tänne myös ennen ja jälkeen kuvia ja tietysti kesken projektin jos vain suinkin muistan ja ehdin :)

..ja jos teillä joitakin on hyviä vinkkejä huonekalujen entisöinnin suhteen, kaikki apu / tieto on tervetullutta!

Haarukkapikkuleivät

Tein päättäjäiskahville omia lempipipareitani eli kaurakeksejä. Mieleeni tuli kuva siitä, kun veljeni huomaa pöydässä olevan minun lempipareitaan, mutta missä ovat hänen piparinsa? Eihän siinä auttanut kuin etsiä resepti mikä olisi mahdollisimman lähellä aitoa reseptiä.

Näissä pipareissa on sama juttu kun edellisissä: mamma teki aina ne parhaat ja ainoat oikeat haarukkapikkuleivät. En pitänyt niinkään niistä valmiista pipareista, mutta tällainen sokerihiiri kun olen, raaka taikina maistui minullekin :) En ole aivan 100 % tyytyväinen näiden paistopintaan, mutta maku oli hyvä ( niin raakana kuin) valmiinakin.

200 g voita
1-1½ dl sokeria
1 muna
1 tl leivinjauhetta
4 dl vehnäjauhoja
2 tl vanilja- tai vanilliinisokeria
1 tl kanelia
½ dl tummaa siirappia

- Vaahdota pehmeä voi ja sokeri. Lisää muna.
- Lisää siirappi ja keskenään sekoitetut kuivat aineet. Sekoita nopeasti tasaiseksi.
- Anna massan vetäytyä jääkaapissa noin 30 minuuttia.
- Muotoile massasta tankoja ja leikkaa ne pieniksi paloiksi.
- Pyörittele palat palloiksi ja paina haarukalla niihin kuvio.
- Paista pipareita 175 ° C:ssa 10-15 minuuttia.


Markkinapäivä

Huomenta ihmiset! Ulkona paukkuu pakkanen kepeässä -19 asteessa. Toivon hartaasti ettei naapurikunnassa ole kauheaa viimaa päivemmällä, koska silloin olisi tarkoitus lähteä Heikinäpäivän markkinoille med min mamma.


Olen jännä markkinoilla kävijä siinä mielessä, että haluan joka kerta käydä markkinoilla, mutta yleensä en saa mitään ostettua. Suht pieni paikkakunta kun on kyseessä, tietää miltein etukäteen mitä missäkin kojussa myydään ( ja yleensä ne kojut ovat aina samoissa paikoissa). Minusta on kuitenkin mukava kierrellä ja katsella kaikkia tuotteita, haistella juuri paistettuja silakoita ( yhden kerran olen niitä päässyt maistamaan ) ja ehkä suurin syy kiertelyyn on uusien ideoiden etsiminen. Äitini on aina sanonut, että ei kannata ostaa sitä, minkä voit tehdä itse. Ja tahdoin tai en, juuri tuo ajatus on pinttinyt paksuun kallooni. Olen monta kertaa jättänyt jonkin (muka) upean jutun ostamatta, mutta en kuitenkaan saanut aikaiseksi tehdä sitä kotona. Illmeisesti asia mitä olen ollut ostamassa, ei ollutkaan NIIN mahtava kuin olin ensin ajatellut. Jos en enää myöhemmin sitä edes muista, ehkä parempi, että olen säästänyt rahana johonkin vähän parempaan.

Nyt taidan jatkaa aamiaista Valion kanssa. Seuraava laji olisikin vasta paistetut letut mansikkahillon kanssa. Nam!

lauantai 18. tammikuuta 2014

Herrkulliset kaurakeksit

Pienenä likkana oli tapana leipoa mamman kanssa näitä pipareita. Näistä tuli jo silloin ehdottomasti miun lemppareita! Olin ihan innoissani jo syömässä piparimassaa, mutta kyllä ne paistamisen jälkeenkin maistuivat :) En ole 100 % varma, onko tämä resepti aivan identtinen kuin se mitä käytimme vuosia sitten, mutta mielestäni maku ja rakenne ovat kyllä samanlaisia kuin silloin ennen vanhaan.  Toivottavasti teillekin maistuu (:


6 dl ISOJA kaurahiutaleita
3 dl sokeria
3 rkl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta

Ylhäältä alas: Haarukkapikkuleivät,
kaurakeksit & ruskeat piparkakut ja
kinkku-paprikahyrrät
150 g margariinia tai voita
3 kananmunaa

- Yhdistä kuivat aineet keskenään.
- Sulata voi ja kaada se kuivien aineiden joukkoon.
- Lisää lopuksi kananmunat.

Tee massasta pieniä kekoja leivinpaperille teelusikkaa apuna käyttäen. Kekojen väliin kannattaa jättää reilusti tilaa, koska keksit leviävät uunissa.

Paista keksejä 200 °C : ssa 5-7 minuuttia. Keksit saavat saada hieman väriä reunoihin.

Huom!
Kun paistoaika on ollut sopiva, jäähtyneet keksit irtoavat leivinpaperista helposti. Kannattaa siis paistaa yksi pellillinen kokeeksi ja katsoa kuinka paljon keksit tarvitsevat aikaa. Samalla näet kuinka suureksi keksit tulevat ja voit halutessasi tehdä isompia / pienempiä keksejä.

perjantai 3. tammikuuta 2014

Sinä joka ymmärrät tietokoneista

Selain sanoo, että pitäisi asentaa tarvittava liitännäinen. Sitten *KLIK* ja näyttöön ilmestyy tämä:


Kun menen Adoben sivuilta lataamaan Flashia (?), kaikki toimii siihen asti kunnes näyttöön tulee tämä:


Eli jos joku osaisi kertoa, että minkä ihmeen takia lataus ei onnistu? Mitä pitää poistaa/ladata/ klikata, että saisi tämän toimimaan?

Edit: Myöskään Java ei halua toimia.. Ehkä parempi viedä koko kone jollekin joka tietää asiasta 

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Vuosi vaihtui porukalla

Vuodenvaihde takanapäin. Tinaa on valettu enemmän kuin tarpeeksi, ruokaa oli yli tarpeiden ja rakettien kanssa meinasi käydä hassusti kun eivät lähteneetkään ylöspäin vaan räjähtivät maassa.. Mutta entäpä ilta kokonaisuudessaan?

Lupasin leipoa "kekkereille" pienen kakun, ei ollut väliä millainen se olisi, joten tein niistä aineksista mitä löysin kaapista. Tuloksena suklaakakkupohja, jonka välissä sipaus vadelmahilloa ja itsepoimittuja mansikoita sekä vaniljakermaa. Päälle laitoin valmista Valion kinuskia, kun sitä kaapissa vielä oli ja reunoilla tavallinen kermapursotus. Hyvä, että sain edes koko kakkua mahtumaan jääkaappiin, joka oli jo ennestään niin täynnä lihapullia ja nakkeja :D Muuta syötävää oli niin paljon ( ja suurin osa juhlijoista äijiä), joten kakkua maistettiin ihan lopuksi. Kaikki lähtivät hieman eri suuntiin, joten kakkua ei paljon ehtinyt kadota. Täytyy tänään mennä syömään se loppuun :)

Psst.. Jos kakkuhammasta kolottaa, katso täältä ohje maistuvaan mansikkakakkuun.

Eilen maistoin ensimmäistä kertaa kirjolohen mätiä. Pikku palluroiden suutuntuma oli omituinen, mutta maku ei ollut kuin hieman savuinen ja kyllä siinä lohen maistoi. Hyvin sopi ruisnappien kanssa. Tarjolla oli myös juustoinen vihreäsalaatti, perunasalaatti, patonkia ja kolmea eri levitettä sekä nauravia nakkeja ja lihapullia. Ja tietysti kaikilla oli omat juomansa, mitä halusivat juoda.

Raketteja ammuttiin taivaalle aina silloin tällöin ennen puoltayötä, mutta suurin näytös oli juuri ennen vuodenvaihdetta. Vaikkakin kaikki raketit eivät lähteneet ihan sinne minne piti, ilotulitus oli hieno ja sitä todellakin oli tarpeeksi. Tällä kertaa en viitsinyt paljon kameraa esille ottaa, koska sen verran tihutti vettä, että kamera ei välttämättä olisi siitä hurjasti pitänyt.

Yöllä kun raketit oli ammuttu, niin lupasin toimia kuljettajana parille juhlijalle. Aina yhtä jännittävää ajaa pimeää ja mutkaista tietä (jossa ei katuvaloja) pitkin kun ei ole varma minne pitää ajaa :D Ja tilapäiset liikennejärjestelyt ovat ihan hanurista. Tieviittoja on joka suuntaan ja ihmeellisiä liikenneympyrävirityksiä. Huoh, tästä kaikesta selvittiin enemmän kuin hyvin ja yöksi kotiin nukkumaan.