Sivut

perjantai 30. marraskuuta 2012

Se tunne kun ei taas mennyt niin kuin elokuvissa

Taas kävi niin kuin yleensä; olisi pitänyt tehdä jotain, mutta sitten päätyykin tekemään ihan jotain muuta kuin mitä oli ajatellut. Esimerkiksi mun oli tarkoitus fiilistellä vielä täällä, että sain tatuointiajan nyt varattua ja se 21. päivä, juuri sopivasti ennen joululomia. No, mutta kun kirjauduin tänne näin seuraamieni blogien uudet postaukset ja jotenkin vain päädyin lukemaan niitä ja kommentoimaan ja viimeiseksi seikkailemaan piparitalojen ihmeellisessä maailmassa.. *Huoh* Tarkoitus oli ehtiä syödäkin tänä aamuna jotain! Ei sillä, että huvittaisi lähteä tuonne ulos, kylmään viimaan talsimaan, mutta kun on mahdollisuus tehdä piparrkakkutaloja niin so be it!

Jos mahdollisesti saan jotain hienoa aikaiseksi niin pyrin siitä tänne tekemään postauksen, mutta itsekritiikki on kovaa joten saa nähdä ;)

Hyvää huomenta vain kaikille ja hyvät päivänjatkot! Älkää vain paleltuko tuonne ulos! :o

tiistai 27. marraskuuta 2012

My first tattoo

Olen tässä nyt pari vuotta miettinyt, että ottaisin tatuoinnin ja olenkin jo homman pistänyt hieman alulle. Elikkäs siis kuva/kuvat on jo selvillä ja huomenna olisi tarkoitus mennä katsomaan tatskapaikkaa ja käydä vähän juttelees mahdollisen tekijän kanssa yksityiskohdista. Mitään maailmaa muuttavaa en ensimmäiseksi tatuoinniksi aijo ottaa, mutta tarkoitus olisi saada selkään/hartiaan oikealle puolelle ruusuja + sellaisia hienoja koukeroita ja vasemman korvan taakse, kuitenkin niin, että se näkyy, niin pieni sydän. Vielä ei ole varmaa haluanko, että se on kokonaan musta, pelkät ääriviivat vai punainen mustilla ääriviivoilla. Toivottavasti tekijällä olisi jotain mielipiteitä, koska kun on paljon tehnyt nyt on varmasti kertynyt vähän sitä silmää kuville ja asetteluille.

Näillä näkymin olisi tarkoitus ottaa tatuointi viikolla 51, jolloin olisi loma ja silloin myös aikaa "parannella" kuvaa. Ei sillä muuten olisi väliä, mutta en millään viitsisi monia harkkoja jättää väliin sen takia kun ei uskalla vielä liikkua. You know what I mean, yeah? Mutta nämähän ovat vain omia ajatuksia ja suunnitelmia. Tatuoijallakin on varmasti jotain suunnitelmia. I hope. Enkä tiedä käykö hänelle ollenkaan kyseinen viikko :o Toivottavasti päästäisiin johonkin yhteisymmärrykseen :)

Raportoin lisää kun tiedän itse enemmän. Ehkä huomenna, ehkä joulukuussa. Toivottavasti edes sydämen saisin aikaisemmin. Sehän on sellaisessa paikassa ettei pitäisi liikunta paljon haitata.

NYT. Jos sinulla on tatuointi, niin kiinnostaisi, että millainen ja missä. Ja onko siihen jokin syy/tarina miksi otit juuri sen kuvan. Hintaa en edes rupea kyselemään, koska se riippuu niin monesta eri jutusta. Niin ja se vielä, että minkä ikäinen olet tai minkä ikäisenä otit ensimmäisen tatuointisi. Mietitkö pitkään tatskan ottamista?

Ciao, kuulemiin ja toivottavasti saan tietää pian lisää mun ihon hakkaamis aikataulusta :P


perjantai 23. marraskuuta 2012

Joulupiparit

Taitaa kohta olla perinne, että joka joulu testataan uusi pipariresepti. Alla oleva ohje on nimittäin jo kolmas "se paras pipruohje" :D Mutta kyllä nyt tuntuu, että tämä on se paras. Ohjeessa ei ollut ollenkaan pomeranssinkuorta mutta hyvin samankaltaista kuitenkin- nimittäin maustepippuria. Jos et usko niin käy haistelemassa vähän maustekaapilla ja vertaile.

Ainekset
2 dl siirappia
2 tl kanelia
1 tl jauhettua maustepippuria
1 tl neilikka
1 tl inkivääriä
400 g voita
5 dl sokeria
1 muna
2 dl kermaa
3 tl soodaa
14 dl vehnäjauhoja

Kuumenna siirappi ja lisää siihen mausteet. Vaahdota voi ja sokeri ja lisää muna hyvin sekoittaen. Kaada jäähtynyt siirappiseos, jauhoihin sekoitettu sooda ja kerma voivaahtoon. Sekoita nopeasti, ettei taikina sitkisty.

Anna kovettua viileässä seuraavaan päivään.

»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»

Jaa taikina muutamaan osaan. Kauli osat levyksi ja ota muotilla pipareita.

Paista 200 ° C n. 5 minuuttia 

Kolmen suklaan moussekakku


Kuva otettu vanhalla kameralla, joten kuva näyttää keltaiselta.
Oikeat värit näkee  ihan viimeisestä kuvasta.

Koulussa tuli kokeiltua tällaista kakkua. Tai paremminkin sanottuna kolmea tällaista kakkua. Ensimmäinen epäonnistui, koska seurasin tarkasti ohjetta, tumma suklaa meni kokkareiseksi ja muutkaan kerrokset eivät oikein onnistuneet. Tänään tein sitten uudelleen, hieman soveltaen ja heti onnistui! Jäivät nyt yön yli hyytymään, ja huomenna sitten pääsen niitä kuvaamaan.

Ainekset
Pohjaksi
200 g digestive-keksejä
90 g voita
tai
Ø 24cm:n kokoinen kääretorttu- tai vetopohja

6 liivatelehteä
6 kananmunan keltuaista
3 dl maitoa
4½ rkl sokeria

200 g valkoista suklaata
200 g maustettua maitosuklaata esim. vadelma
200 g tummaa suklaata

6 dl vispikermaa

Vuoraa Ø 24cm:n irtopohjavuoka leivinpaperilla ja öljyä ja tomusokeroi reunat TAI käytä reunakalvoa. Murskaa keksit ja lisää murujen joukkoon sulatettu voi tai jos käytät kääretorttu- tai vetopohjaa leikkaa siitä sopiva pala vuoan pohjalle. 

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Pane keltuaiset, maito ja sokeri kattilaan ja kuumenna miedolla lämmöllä kunnes seos sakenee. ÄLÄ KIEHAUTA tai keltuaiset juoksettuvat. Liuota puristetut liivatteet kuumaan keltuais-maitoseokseen ja anna jäähtyä.

 Sulata suklaat eri kulhoissa. Jaa keltuais-maitoseos kolmeen osaan ja lisää kuhunkin yksi sulatetuista suklaista. Sekoita vispilällä tasaiseksi.

Vaahdota kerma vaahdoksi. Lisää jokaiseen suklaa astiaan kolmasosa kermasta ja sekoita tasaiseksi.

Kaada vuokaan pohjan päälle ensin tummasuklaa massa, sitten maitosuklaa ja viimeiseksi valkosuklaa. Muista tasoittaa kerrokset joka välissä! Anna hyytyä kylmässä yön yli.

maanantai 19. marraskuuta 2012

Projekti ristiäiskakut

Tuli tehtyä kakkua hieman liikaa (40 piti olla niin olisivat riittäneet ainakin sadalle...). Kaksi tällaista korkeaa kakkua ja sitten yksi pienempi.  





Tällaisia kukkia oli tarkoitus laittaa kakkujen päälle.

Yhteen kakkuun tuli nämä nopat.

Täytekakkusatoa



Ja nyt on sitten jääkaapit ja pakastimet täynnä jos jonkinmoisia kakkuja.. :S

Anna mun kaikki kestää!

Taidan olla täysi umpio tampio tämän bloggerin kanssa. Vaikka yritän kuinka saada kuvat ja tekstin sopusointuun, silti kuvat hyppivät silmille ja teksti siirtyy aina vähintään kymmenellä rivillä.. Sitten pari korjausliikettä, ja PUFF! Kaikki on taas päin prinkkalaa.*Huoh* Miksei kuvia voi vain siirrellä tekstin alla niin kuin Wordissa. Se helpottaisi jo paljon. 

Lohtusyöminen ei tunnetusti ole fiksua, mutta nyt se toimii. Itseleivottuja aprikoosimarmeladilla täytettyjä pursotettuja pikkuleipiä, jotka on kaiken kukkuraksi kastettu suklaaseen. *Mmmmmh*

perjantai 16. marraskuuta 2012

Ristäis ruljanssi

Nyt ei ole vähään aikaan ehtinyt tänne lisäilemään mitään ohjeita, koska aika on kulunut suunnitellessa muutamaa ristiäiskakkua. Alkuviikolla aloitin jo urakan tekemällä suklaakakkupohjia valmiiksi pakastimeen, ja koristeita tuli tehtyä tuossa joku ilta myös. Tänään ohjelmassa olisi vielä yksi kakkuopohja ja sitten pitäisi vähän miettiä raaka-ainekustannuksia ja minkä verran viitsin pyytää tekopalkkiota. Vaikka kakkujen teko on mukavaa, ei sitä ihan ilmaiseksi viitsi tehdä, varsinkin jos kyseessä on hieman useampi kakku.

Yritän mahdollisimman pian laittaa tänne kuvia ja ohjeita, kunhan vain aikaa ja innostusta riittäisi koneella istumiseen :)

Ciao!

Ei mennyt kuin Strömsössä. Pilkka kolahti omiin muniin.

lauantai 10. marraskuuta 2012

Saturday night with people

Aamulla suht aikaisin tuli hurautettua naapurikaupunkiin auto täynnä likkoja. Oltiin siis menossa turnaukseen pelailemaan. Pelit menivät enemmän ja vähemmän hyvin, mutta paremmin kuin ensimmäisnen turnee, kehitymme siis koko ajan ;) Harjoittelu, ainakin omalla kohdallani, on tuottanut tulosta. Harjoitukset kolmesti viikossa, jolloin kaksi kertaa 1½ tuntia oman joukkueen kanssa ja 1½ toisessa naistenjoukkueessa. Ja joku ei jaksa tulla edes yhtä kertaa viikossa harjoittelemeen - yllättäen nämä pelaajat ovat sieltä heikoimmasta päästä. Ei sillä, että se haittaisi, mutta ehkä vähän harmittaa.

Anyway, ei ollut tarkoitus kertoa koko harrastehistoriaa tässä vaan jutun olisi pitänyt jatkua, että kotona sitten vähän syötiin isänpäiväkakkua (vähän etuajassa) ja sacherkakkua. Ja ilta jatkui tv:n katselun ja ruoanlaiton merkeissä. Siis minä tein ruokaa ja muut söivät. Ja älköön kukaan saako tästä väärää ajatusta, että seuraneiteinä olisivat toimineet aikaisemmin mainitsemani likat, eivät suinkaan! Vaan pikkuinen kummityttö (ei, hän ei todellakaan vielä syönyt samaa ruokaa kun mutt, don't worry ), hänen äitinsä, perheen mummo ja minä ja parempi puoliskoni. Vieläkin vatsa täynnä pastaa.. *mmmh*

Mutta mikäs tässä sohvalla istuessa ja kuunnellessa Laura Bonoa, kun kummityttö tapittaa sohvalle, jossa istun minä läppäri sylissä ja toinen kummipahanen juo ohrapirtelöä ja katsoo Suomi-Ruotsi lätkäpeliä. Ah, on se elämä niin mukavaa.

Ainiin, tämä mainitsemani mummo, a.k.a. oma äitini, tuli ja istahti olohuoneen vanhalle kiikkutuolille ja tokaisi "Pitäisi kastella nuo kynttilät." Voitte vain kuvitella sitä naurua mikä meistä kaikista lähti, mukaan lukien mummosta joka tajusi pari sekuntia liian myöhään mitä oli juuri sanonut. Tietenkään kyse ei ollut niistä kynttilöistä vaan viherkasveista, mutta ainakin saimme taas vähän lisää elinaikaa, niinhän ne sanovat, että nauru pidentää ikää :'P

Se erilainen omppu


Tällainen kaveri oli ihan pakko ottaa mukaan, kun tuli käytyä kaupassa. Todella erilainen, uniikki ja sympaattinen omppu. Se katseli mua yksin sieltä muiden "malliomenoiden" keskeltä. Sweet, sweet apple. 

Toivottavasti tuossa ei ole mitään suurempaa vikaa, koska meinasin kyllä syödä sen :D

tiistai 6. marraskuuta 2012

Mieto teeaddikti, wannabe maitokahvin juoja

Se tunne kun olisi niin paljon sanottavaa, ettei tämä ruutukaan riittäisi, mutta jotenkin se ei vain lähde tulemaan. Ehkä se johtuu siitä, että edessäni pyörii (yllättäen!) ruoka-aiheinen elokuva Julie & Julia, jossa yhtenä päähenkilönä on upea Meryl Streep. Jonka puhe on vain jotenkin hämmentävää kuunnella, hämmentävän mahtavaa. Miten joku voi puhua noin mahtipontisella korostuksella? :o Nyt voin sanoa, että minulla meni ainakin 15 minuuttia noiden kahden lauseen kirjoittamiseen. Miten niin muka naiset pystyvät keskittymään moneen asiaan yhtä aikaa? Minä en ainakaan pysty. Ja se joka sen on joskus keksinyt on ihan saletisti huijannut!

ÄÄH! Ei tästä nyt tullut mitään, mun, minun..miun? noh, kuitenkin ajatuksena oli, että kirjoitan siitä kuinka haluaisin osata juoda kahvia tai viiniä. Eihän siinä kauheaa osaamista tietenkään tarvita, mutta jos ei vain voi sietää sitä makua, niin ei sitä mielellään suuhunsa pistä. If you know what I mean. Ehkä saan siitä sitten joskus hamassa tulevaisuudessa uuden postauksen aikaiseksi. Ehkä. Toistaiseksi pysyttelen uskollisena teelle, kaakaolle ja glögille. Kiitos kumarrus ja näkemiin.

maanantai 5. marraskuuta 2012

Marianne fudge

Ensimmäinen, mutta ei TODELLAKAAN viimeinen kerta kun tein fudgea ihan itse. Epäilin alusta alkaen suomenkielisiä ohjeita joten lähdin ensimmäiseksi hakemaan englanninkielisiä reseptejä. Niitä löytyikin sitten urakalla, mutta tällä kielipäällä en koko reseptiä saanut selvitettyä, joten luovuin siitä ajatuksesta, että tekisin fudgea ensimmäisen kerran englanninkielisellä ohjeella. Tarpeeksi kauan etsittyäni eteeni avautui simppeli ja hyvältä kuulostava ohje. Sitä päätin sitten kokeilla.

Ainekset
50 g voita
5 dl kermaa
5 dl sokeria ( käytin 2 dl ruokosokeria ja 3 dl tavallista)
1 tl vaniljasokeria
3 rkl tummaa siirappia
ripaus suolaa
200 g Fazer Marianne suklaata

Pilko suklaa pienemmäksi. Mitä pienempää suklaa on, sitä paremmin se sulaa valmiin fudgen joukkoon.

Mittaa paksupohjaiseen kattilaan voi ja siirappi. Kuumenna, kunnes ne ovat sulaneet kuplivaksi massaksi. Lisää muut aineet joukkoon vähitellen ja koko ajan sekoittaen. 

Noin 10 minuutin jälkeen massa paisuu kaksin- tai kolminkertaiseksi ja kuohuu reippaasti. Sekoittaminen on tässä vaiheessa suotavaa.

Noin 20 minuutin kohdalla massa alkaa paksuuntua hieman. 

25-30 minuutin kiehumisen jälkeen massa alkaa irtoilemaan hieman kattilan reunoilta ja puhkeavat kuplat vaahtoavat sisältä. Lisää suklaarouhe fudgen joukkoon ja sekoita nopeasti tasaiseksi.



Kumoa massa leivinpaperoidulle pellille tai muuhun suorakulmaiseen astiaan. 
Anna fudgen jähmettyä, ennen kuin leikkaat sen annospaloiksi. 




P.S. Näitä kehuttiin todella paljon, kannattaa siis kokeilla! :)